Viikonloppu odoteltiin ja soiteltiin langat kuumana kuinka Lyyti voi ja joko ajankohta lähenee. Pennuilla ei ollut mikään kiire syntyä. Koska Lyytillä oli todella iso kohtu ajatteli lääkärit ettei kohtu pysty enää supistelemaan ja keisarileikkaus olisi tarpeen. Maanantai-aamuna lähdin kuitenkin katsomaan paikan päälle Lyytin vointia. Lyyti oli rauhallinen eikä minun silmin katsottuna synnytys ollut vielä käynnistynyt. Mittasimme Santran kanssa lämmön ja kuinka ollakkaan se oli laskenut eli 12-24h niin synnytys alkaisi.
Illalla menin lepäilemään pentuhuoneeseen Lyytin kanssa. Ja kello 23.00 Lyyti tuli minua herättämään ja nuolemaan. Synnytys alkoi. Lyyti oli hieman rauhaton ja eipä aikaakaan kun ensimmäiset vedet tuli ulos. Pikapuhelu Makelle, että voisi saapua paikalle. Koska molemmat minä ja Santra ja myöskin Lyyti oltiin tilanteessa ensikertaa luotimme vain omaan tilannetajuun ja opaskirjoihin. Kun vesien tulemisesta oli kulunut puoli tuntia ihmettelimme miksei supituksia ole eikä näy. Soitimme eläinlääkärille, joka käski lähteä asemalle. Viikin eläinsairaalaan matkaa oli 10min ja Santra kuskina ja minä Lyytin kanssa takana ajoimme pikavauhtia eläinlääkäriin. Perille päästyämme tilanne näytti toivottomalta, koko odotusaula täynnä porukkaa ja päivystyksessä ruuhkaa:( Olin juuri kertonut Lyytin tilanteen ja Santra rupesi kirjaamaan meitä sisään kun Lyyti pelasti tilanteen:) Selkeät supistukset alkoivat ja juoksin Lyytin kanssa autoon ja kolmen työnnön jälkeen Akvavitix syntyi. Nokka kohti kotia ja odottelemaan muita pentuja.
Jälkikäteen on aina hyvä olla viisas: olisi pitänyt lähetä Lyytin kanssa kävelylle, jotta supistelut voimistuisi eikä automatkaa olisi tarvittu. Mutta mehän tehdään niinkuin eläinlääkärit sanovat. Kotiin takaisin päästyämme alkoi jo seuraava pentu syntyä ja Kalabalix löysi tiensä suureen maailmaan. Tässä vaiheessa kerkesi Makekin paikalle avustamaan. Pennut syntyivät nopealla tahdilla ja lisäkädet eivät todellakaan olleet pahitteeksi. Makella myöskin oli jo kokemusta yhdestä synnytyksestä, joten rauhalliset otteet ja rauhoittava vaikutus oli tarpeen.
Pennut olivat virkeitä syntyessään ja synnytys sujui muutenkin hyvin. Lyyti oli hyvässä lihaskunnossa, joten ponnistukset olivat hyviä ja pennut syntyvät kuin plussapallot konsanaan.
Muistikuvat pentujen syntymästä: kellonajasta, pentujen koosta ja jne. ei ole enää takaraivossa, mutta Santralla on kaikki onneksi paperilla. Makekin joutui jossain välissä lähtemään aamuvuoroon töihin.
10 pentua oli syntynyt ja kaikki oli rauhallista. Lyyti oli käynyt jo välillä tarpeillaan, laatikko ja kaikki paikat oli saatu siivottua ja pennut imivät innoissaan. Sanrta nukahti pentuhuoneen lattialle ja itseänkin väsytti taisin torkahtaa pentulaatikkoon istuviltani. Koska kaikki oli rauhallista ja pennuilla ja Lyytillä kaikki hyvin lähdin kotiin siistitymään ja nukkumaan hieman ennen puoltapäivää.
Iltapäivällä yhden aikaan Makelle tuli viesti, että hra nro:11 on syntynyt. Myöhemmin illalla lähdimme ajelemaan takaisin Lyytin ja Santran luo, kun Santra soitti että vielä yksi pentu tekee tuloaan. Valitettavasti tämä pentu syntyi kuolleena:(
Synnytys oli uusi upea kokemus. On hienoa päästä seuraamaan pentujen kehitystä syntymästä asti:)
Enna ja Make
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista